Kammari research – a project of experimental thinking and arts.
The project consists of international research processes conducted by the Kammari working group members Niklas Toivakainen and Sakari Laurila with many invited artists, researchers and writers. The research processes are mainly happening in the Kammari residency in the mountains of Cyprus. INFO: residency.kammari.org

Contact: kammari (at) kammari.org

The first research process, starting in the summer of 2018 is Technology as Ideology. of which the first broadcasted series is a Four dialogues on technology (in Finnish, English written summary can be requested by email: kammari (at) kammari.org).

Neljä dialogia teknologiasta

Huhtikuun alussa 2018 Kammarin ”Technology as Ideology”-projekti julkaisee filosofisen keskusteluohjelman, jossa paneudutaan kysymyksiin siitä miten ja miksi teknologia kietoutuu kulttuurimme ideologisiin rakenteisiin. Ohjelma koostuu neljästä eri temaattisesta dialogista, jotka kaikki jakautuvat kahteen lähetykseen.

Ensimmäisessä dialogissa, Teknologia: suuri lupaus, suuri petos, alustamme kuulioille sen miksi teknologian tematisointi ja problematisointi on tarpeen. Ottamalla esiin aiheita kuten esim. työ, tasa-arvo, ympäristö, pyrimme osoittamaan miten sekava yleinen poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelu sekä ymmärrys teknologiasta ylipäätään on. Tämän lisäksi pyrimme myös valottamaan teknologiakehityksen ja sotateollisuuden yhteydet toisiinsa sekä niiden toimintamekanismit.

Toinen dialogi: Teknologia, Valta ja Toiseuden diskurssi, keskittyy pääasiallisesti selventämään teknologian suhdetta valtaan ja hallintaan sekä näiden suhdetta ns. Toiseuteen. Kuten pyrimme selventämään, modernin teknotieteen hallinnan kohteena, sen ’Toiseus’, on luonto ja/tai elämä sinänsä. Tulemme mm. analysoimaan ns. transhumanismin ideaa tästä näkökulmasta.

Kolmannessa dialogissa: Teknologia, nautinto ja asketismi jatkamme ja syvennämme teknotieteen vallan ja hallinnan, sekä sen Toiseuden analyysiä. Pääpyrkimyksenämme on artikuloida miksi kulttuuri, joka näennäisesti tuottaa yhä enemmissä määrin nautinnon uusia muotoja, samalla pohjautuu ja ylläpidetään ankaralla asketismilla, elämän vastaisuudella.

Neljännessä dialogissa: Dystopia, utopia ja nostalgia pyrimme aiempien dialogien avulla löytämään uusia työkaluja ymmärtää ja lähestyä teknologiaa. Keskeinen huomiomme on, että julkisen ja kollektiivisen mielikuvituksen maalaamat dystopiat sekä utopiat heijastavat pitkälti saman/jaetun ymmärryksen teknologiasta: missä toinen näkee utopian, toinen näkee dystopian. Onko mahdollista ajatella asiaa toisin?